Jalostus ja terveys

Blup-indeksit

BLUP-INDEKSIT 2020

28.7.2020 julkaistut suomenajokoirien blup-indeksit (seloste tekstit päivitetään myöhemmin)

Indeksit, jossa mukana kaikki koirat (eriteltynä syntymävuoden mukaan, 19630 koiraa)
Excel-muodossa
PDF-muodossa

Indeksit, jossa mukana  koirat vuoteen 2000 saakka (eriteltynä syntymävuoden mukaan, 6293 koiraa)
Excel-muodossa
PDF-muodossa

Suomenajokoirien blup-indeksit

Vuonna 2018 tuli ajankohtaiseksi päivittää suomenajokoirien indeksien laskentaa ja tutkia uudestaan metsästysominaisuuksien periytyvyyttä. Edellisen kerran aihetta oli tutkittu vuonna 1995 Helsingin Yliopistossa Anna-Elisa Liinamon toimesta. Aiheesta tehtiin 2018 Helsingin Yliopiston kotieläintieteen laitoksella yhteistyössä Suomen ajokoirajärjestön ja kennelliiton kanssa uusi Pro Gradu-tutkielma (Suomenajokoiran ajo-ominaisuuksien perinnöllinen vaihtelu). Tutkielman pohjalta on laskettu uudet blup-indeksit.

Mikä on BLUP-indeksi?

Eläinmalli BLUP (Best Linear Unbiased Prediction) on paras tällä hetkellä tunnettu jalostusarvojen arviointimenetelmä. Se on tilastomatemaattinen menetelmä, jota käytetään yleisesti eläinten perinnöllisen arvon ennustamiseen kaikilla taloudellisesti tärkeillä kotieläinlajeilla.

BLUP-indeksiä laskettaessa koiran todellinen perinnöllinen taso arvioidaan poistamalla ympäristön, esim. koekelin, iän, sukupuolen tms., vaikutus koirien tuloksista ja yhdistämällä sitten kaikki koirasta ja sitten kaikki koirasta itsestään ja sen sukulaisista – vanhemmista, sisaruksista, jälkeläisistä – saatava tieto yhdeksi indeksiksi. BLUP-indeksi siis ennustaa, millaiset ovat koiran metsästysominaisuuksien perintötekijät eli mikä on koiran arvo jalostuseläimenä jäniksenajokokeiden tietojen perusteella laskettuna.

Ajokoiralle lasketut indeksit muuttuvat luonnollisesti vuosittain, koska koira tai ainakin sen sukulaiset saavat lisää koetulostietoja. Siksi BLUP-indeksit päivitetään vuosittain koekauden jälkeen lisäämällä sen koekauden tiedot jo aiemmin laskennassa mukana olleisiin tietoihin. Viimeksi lasketut indeksit ovat aina paras ennuste koiran perinnöllisestä tasosta, jalostusarvosta.

Laskennassa käytetyssä koirarekisterissä ovat kaikki vuosina 1950 –6/2020 rekisteröidyt suomenajokoirat. BLUP-indeksit on laskettu koirille, joilla on omia tai jälkeläisten koetuloksia tai yleensä alenevassa polvessa sukulaisia, joilla on koetuloksia indeksilaskennassa mukana olevilta vuosilta. Pelkkien polveutumistietojen perusteella indeksejä ei ole laskettu, mutta esimerkiksi pennun odotetun jalostusarvon saa laskemalla vanhempien indeksien keskiarvon. Mitä enemmän koiralla ja sen sukulaisilla, lähinnä jälkeläisillä on koetuloksia, sitä luotettavammin indeksit kuvaavat koiran jalostusarvoa. Tämän takia olisi tärkeää käyttää kaikkia koiria, myös huonommin ajavia, kokeissa, jotta indeksien arvosteluvarmuudet paranisivat.

Suomenajokoirien jalostusindeksit 2020

  1. Ajoajanpisteindeksi
  2. Hakuindeksi
  3. Haukkuindeksi
  4. Hakulöysyysindeksi
  5. Ajolöysyysindeksi

 

Kaikki indeksit on standardoitu siten, että indeksien keskiarvo 100 on vuoden 2013 jälkeen syntyneiden koirien keskiarvo. Nämä vuoden 2013 jälkeen syntyneet koirat muodostavat perusjoukon, joidenka tuloksiin verrataan loppujen koirien tuloksia. Tämä perusjoukko on tasoltaan huomattavasti parempi kuin koko aineiston keskitaso. Tästä johtuen keskiarvo 100 ei kuvaa koko aineiston keskiarvoa vaan suurempi osa koirista on saanut huonomman tuloksen. Tällainen ratkaisu on tehty, jotta indeksejä olisi helpompi lukea.

Indeksit on standardoitu pääsääntöisesti siten, että yli 100 olevat arvot ovat ”parempia” ja alle 100 olevat ovat ”huonompia”. Näin ollen, ajoajanindeksissä yli 100 olevat arvot tarkoittavat, että koira ajaa jänistä pidemmän aikaa (kuin mitä keskiarvo vuoden 2013 jälkeen syntynyt koira), haukkuindeksissä että koiran haukku on keskimääräistä vahvempi ja hakuindeksissä että haut tuottavat tulosta keskivertoa useammin. Tästä poikkeuksena ovat haku- ja ajolöysyysindeksit, sillä niissä tilanne on päinvastainen. Yli 100 olevat arvot kertovat herkkyydestä haku- tai ajolöysyyteen, kun taas alle 100 olevat arvot kertovat puhtaammista suorituksista. Haku- ja ajolöysyysindeksejä tarkastellessa tulee olla kriittinen, sillä indeksienlaskennan pohjana käytetyssä aineistossa on kokonaisuuteen nähden vain vähän merkintöjä haku- ja ajolöysyyden virhepisteistä. Tällöin koira, joka on saanut muutamassa kokeessa virhepisteitä, mutta muissa pärjännyt hyvin, voi saada kohtuuttoman huonon arvostelun.

Arvosteluvarmuudet on ilmaistu desimaaleina, eli ne voivat vaihdella 0,0 ja 1,0 välillä. Käytännössä arvosteluvarmuudet yli 0,7 ovat jo varsin luotettavia, eli tällaisten indeksien ei pitäisi enää jatkossa juuri muuttua, vaikka lisätietoakin kertyisi koirasta ja sen sukulaisista. Hyvin alhaiset arvosteluvarmuudet yleensä liittyvät sukupuun vanhimpiin koiriin, joilla ei ole itsellään enää tuloksia aineistossa, tai sitten koiriin, joilla on itsellään hyvin vähän koetuloksia. Haku- ja ajolöysyysindeksien arvosteluvarmuudet ovat heikoimmat, sillä koirat ovat saaneet vain vähän virhepisteitä kokeissa. Tällöin on hankalampi tehdä luotettavia arvioita kunkin koiran todellisesta tasosta.

 

Mukaillen Anna-Elisa Liinamoa

Juankoskella 6.8.2020

Mira Savolainen