BLUP-INDEKSI

Suomenajokoirien blup-indeksit


Vuonna 1995 valmistui Helsingin Yliopiston kotieläintieteen laitoksen kotieläinjalostuksen yksikön tekemä laaja tutkimus Metsästyskoetulosten periytyvyys ja käyttömahdollisuudet kotimaisten koirarotujen jalostuksessa. Tutkimuksen yhteistyöosapuolina olivat Suomen Kennelliitto ja Suomen Ajokoirajärjestö sekä Suomen Pystykorvajärjestö.

Mikä on BLUP-indeksi?


Eläinmalli BLUP (Best Linear Unbiased Prediction) on paras tällä hetkellä tunnettu jalostusarvojen arviointi-menetelmä. Se on tilastomatemaattinen menetelmä, jota käytetään yleisesti eläinten perinnöllisen arvon ennustamiseen kaikilla taloudellisesti tärkeillä kotieläinlajeilla.

BLUP-indeksiä laskettaessa koiran todellinen perinnöllinen taso arvioidaan poistamalla ympäristön, esim. koekelin, iän, sukupuolen tms., vaikutus koirien tuloksista ja yhdistämällä sitten kaikki koirasta ja sitten kaikki koirasta itsestään ja sen sukulaisista - vanhemmista, sisaruksista, jälkeläisistä - saatava tieto yhdeksi indeksiksi. BLUP-indeksi siis ennustaa, millaiset ovat koiran metsästysominaisuuksien perintötekijät eli mikä on koiran arvo jalostuseläimenä jäniksenajokokeiden tietojen perusteella laskettuna.

Ajokoiralle lasketut indeksit muuttuvat luonnollisesti vuosittain, koska koira tai ainakin sen sukulaiset saavat lisää koetulostietoja. Siksi BLUP-indeksit päivitetään vuosittain koekauden jälkeen lisäämällä sen koekauden tiedot jo aiemmin laskennassa mukana olleisiin tietoihin. Viimeksi lasketut indeksit ovat aina paras ennuste koiran perinnöllisestä tasosta, jalostus-arvosta. 


Kokeisiintuloindeksin laskennassa ovat mukana kaikki vuosina 1978-1990 syntyneet rekisteröidyt suomenajokoirat (koekoirat ja kokeisiin tulematta jääneet). Kokeisiintuloikäindeksin laskennassa ovat mukana kaikki vuosina 1978 - 1990 syntyneet rekisteröidyt koirat, joita on tiedossa ensimmäinen koekäynnin päivämäärä. Laskennassa käytetyssä koirarekisterissä ovat kaikki vuosina 1972 - 1996 rekisteröidyt suomenajokoirat.

BLUP-indeksit on laskettu koirille, joilla on omia tai jälkeläisten koetuloksia tai yleensä alenevassa polvessa sukulaisia, joilla on koetuloksia indeksilaskennassa mukana olevilta vuosilta. Jotta koira saisi ilman jälkeläisten koekäyntejä kokonaisjalostusarvoindeksin sillä tulee olla vähintään kaksi koekäyntiä/koekausi. Pelkkien polveutumistietojen perusteella indeksejä ei ole laskettu, mutta esimerkiksi pennun odotetun jalostus-arvon saa laskemalla vanhempien indeksien keskiarvon. Mitä enemmän koiralla ja sen sukulaisilla, lähinnä jälkeläisillä on koetuloksia, sitä luotettavammin indeksit kuvaavat koiran jalostusarvoa.

Suomenajokoirien jalostusindeksit 2007

1. Lonkkaindeksi
2. Lonkkaindeksi varmuus %
3. Kokeisiintuloindeksi
4. Kok. tul. indeksin varmuus %
5. Kokeisiintuloikäindeksi
6. Kok. tul. ikäindeksin varmuus %
7. Hakupisteindeksi
8. Hakupisteindeksin varmuus %
9. Ajopisteindeksi
10. Ajopisteindeksin varmuus %
11. Haukkupisteindeksi
12. Haukkupisteindeksin varmuus %
13. Metsästysintopisteindeksi
14. Mets. intopisteindeksin varmuus %
15. Hakulöysyys+herättelyindeksi
16. Hloy + herättelyindeksin varmuus %
17. Säkäkorkeusindeksi
18. Säkäkorkeusindeksin varmuus %
19. Luonneindeksi
20. Luonneindeksin varmuus %
21. Näyttelylaatuindeksi
22. Näyttelylaatuindeksin varmuus %


Kaikki indeksit on standardoitu siten, että kaikkien koirien indeksien keskiarvo on 100 ja hajonta 10. Näin ollen koira, jonka indeksi on esim. 90 on yhden perinnöllisen keskihajonnan yksikön verran heikompi kuin populaation keskitasoinen jalostuskoira, ja koira, jonka indeksi on esim. 120 on kahden perinnöllisen keskihajonnan yksikön verran parempi kuin populaation keskimääräinen jalostuskoira. Koko populaatiosta 68% koirista asettuu aina välille 90-110 ja 95% välille 80-120 - näin ollen koira, jonka indeksi on esim. 130 tai 70 poikkeaa jo huomattavasti populaation keskiarvosta suuntaan tai toiseen.

Indeksit on standardoitu pääsääntöisesti siten, että yli 100 olevat arvot ovat "parempia" ja alle 100 olevat ovat "huonompia". Näin ollen, kokeisiintuloikäindeksissä yli 100 olevat arvot tarkoittavat, että koira on varhaiskypsempi (= tullut kokeisiin nuorempana kuin keskitason koira), hakulöysyys+herättelyindeksissä että koiralla on pienempi taipumus haukahteluun yöjäljellä, luonneindeksissä että koira ja sukulaiset ovat saaneet luonnearvostelussa ykköstä useammin kuin keskivertokoirat ja näyttelylaatuindeksissä että koira ja sukulaiset ovat saaneet näyttelyissä ykkösiä useammin kuin keskivertokoirat. Säkäkorkeusindeksi kuvaa ainoastaan koiran korkeutta verrattuna keskitasoon, eli yli 100 olevat koirat ovat perinnöllisesti keskimääräistä korkeampia ja alle 100 vastaavasti keskimääräistä matalampia (ottamatta kantaa kumpi on parempi).

Arvosteluvarmuudet on ilmaistu prosenteissa, eli ne voivat vaihdella 0 ja 100% välillä. Käytännössä arvosteluvarmuudet yli 70% ovat jo varsin luotettavia, eli tälläisten indeksien ei pitäisi enää jatkossa juuri muuttua vaikka lisätietoakin kertyisi koirasta ja sen sukulaisista. Hyvin alhaiset arvosteluvarmuudet yleensä liittyvät sukupuun vanhimpiin koiriin, joilla ei ole itsellä enää tuloksia aineistossa, tai sitten koiriin, joilla on hyvin vähän koe/näyttelytietoa itsellään. Metsästysintoindeksin arvosteluvarmuudet ovat keskimääräisesti alemmat kuin muiden mittojen, koska aineistoa on siinä toistaiseksi vähiten, mutta nämä tulevat nousemaan kaikilla koirilla vuosien saatossa kun aineistoa kertyy enemmän.

Kokeisiintuloindeksiä laskettaessa aineistona ovat olleet vuosina 1986 - 2003 syntyneet koirat, eli koirat, jotka olisivat voineet käydä kokeissa ajalta jolta nyt on aineistoa. Tässä on oletettu, että suurin osa koirista (käytännössä 65%) tulee kokeisiin viimeistään 4-vuotiaina jos ovat tullakseen ollenkaan. Kaikkein nuorimmilla ikäluokilla (2000-2003 syntyneet koirat ja niiden vanhemmat) indeksit voivat vielä muuttua jatkossa, koska osa näiden ikäluokkien koirista voi vielä tulla kokeisiin tulevina vuosina mikä heijastuu vastaavasti sitten niiden indekseissä. Nyt indeksi kuitenkin tavallaan suosii nuorempina kokeisiin tulevia.

Kokeisiintuloikäindeksiä laskettaessa aineistona ovat olleet vuosina 1986 - 2006 syntyneet koirat, jotka ovat käyneet kokeissa ajalta jolta löytyy aineistoa (1987 - 2007). Kultakin koiralta on ollut muuttujana niiden ikä kuukausissa niiden ensimmäisen koekäynnin aikana.

Haku-, ajo-, haukku-, metsästysinto- ja hakulöysyys+herättelyindeksit on laskettu yksittäisistä metsästyskoetuloksista, ja laskennassa ovat olleet mukana aineistot vuosilta 1998 - 2007. Tätä vanhempia metsästyskoetuloksia *ei* siis ole otettu mukaan indekseihin - aineiston kokoa oli pakko rajoittaa tältä osin, jotta indekseihin saatiin mukaan koekohtainen olosuhdekorjaus. Muuten indeksit ovat kuten ennenkin, eli laskettu koepisteiden perusteella (haku, ajo, haukku ja mets.into) tai joko/tai -muuttujana (hakulöysyys + herättely: jos saanut merkinnän hakulöysyydestä ja/tai herättelystä yhdessäkin erässä kokeen aikana tulkittu löysäksi).

Näyttelytiedoista lasketuissa indekseissä (säkäkorkeus, luonne ja laatuarvostelun palkinto) mukana on koko aineisto eli 1988 - 2007. Tästä syystä näitä indeksejä on laskettu useammalle koiralle kuin metsästyskoeindeksejä, jos kohta ko. koirat ovat yleensä niitä vanhimpia.

Ainakin jokin indeksi löytyy  75 215 koiralle; useimmilla on ainakin kokeisiintuloindeksi, mutta mukana on pari tuhatta koiraa joille on vain näyttelyindeksit. Tiedostossa on kaikki koirat, joille tulostui jotain indeksejä, mutta niistä voinee vanhimpia karsia pois esitettävistä listoista (esim. useimmilla 70-luvun koirilla arvosteluvarmuudet ovat kovin alhaisia vaikka niille olisikin laskettu jälkeläisten tietojen perusteella indeksejä, joten käytännössä näiden hyöty on kyseenalainen). Karsinnan ja esitystavan jätän harkittavaksenne!

 

Helsingissä 21.1.2008

 

Anna-Elisa Liinamo

Indeksilistat
Nartut PDF tiedosto

Nartut Excel - tiedosto

Urokset PDF tiedosto

Urokset Excel - tiedosto