Ataksiatestilomake.pdf   

Poskisolunäytteenottajat   DNA-näytteenottajat; linkki kennelliiton sivulle

Ataksiatutkitut koirat   ( PDF ) Päivitetty 30.1.2012

Ataksian kantajat voidaan huoletta pitää mukana jalostuksessa / Esko Suhonen 5/2010

Seuraavassa luettelomaisesti pääkohdat ataksiasta:
1. Ataksia on väistyvästi periytyvä sairaus, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli syntyy sairaita pentuja, on pennun perittävä virhegeeni molemmilta vanhemmiltaan, ts. molemmat vanhemmat ovat ataksian kantajia.
2. Jos jompi kumpi vanhemmista on ataksiavirhegeenin kannalta vapaa, ts. ei kanna ataksiageeniä, sairaita pentuja ei synny.
3. Jos toinen vanhemmista on todettu kantaja ja toinen ataksiavapaa, tässäkään tapauksessa sairaita pentuja ei synny ja osa pennuista on ataksian kannalta vapaita ja osa ataksian kantajia. Nämä kantajatkin voidaan käyttää siitokseen, kun niille aikanaan valitaan ataksiavapaa siitoskumppani.
4. Ataksiatutkimuksen suoritusajankohta (ellei koiraa ole todettu jo muulla tavoin ataksiavapaaksi): viimeistään silloin, kun koiraa ruvetaan käyttämään siitokseen. Kasvattaja voi testauttaa pennut ennen luovutusta, jos jomman kumman vanhemman ataksiastatus ei ole tiedossa. Tällöin testin hinta lisätään pennun hintaan.
5. Jos molemmat vanhemmat ovat ataksiavapaita, ei testausta luonnollisesti tarvita suorittaa, vaan nämä ensimmäisen polven jälkeläiset ovat ataksiavapaita ja tieto tästä tulee aikanaan koiratietokantaan.
6. Jokainen valveutunut siitosuroksen ja -nartun omistaja selvittää koiransa ataksiastatuksen, ts. sen onko ataksiageenin kantaja vai ataksiavapaa, ennen paritukseen ryhtymistä.
7. Olennaista on se, että kahta ataksiageenin kantajaa ei pariuteta keskenään.
8. Ataksianäytteen voi ottaa kennelpiirisi jalostusneuvoja/piirikouluttaja (poskisolunäyte) tai näytteen voi ottaa eläinlääkäri esim. rokotus- tai muun käynnin yhteydessä (veri- tai poskisolunäyte)
9. Ohjeet ataksianäytteen toimittamisesta genoscoper-laboratioon löytyvät www.genoscoper.com
10. LOPUKSI: todettuja ataksiageenin kantajia ei tule karsia siitoksesta, mikäli ne muilta ominaisuuksiltaan ovat siitokseen sopivia. Tällöin niille tulee valita parituskumppaniksi ataksiageenin kannalta vapaa koirayksilö ja sairaita pentuja ei synny. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että myös tältä osin vältetään rotumme geenipohjan kapeneminen ja sitä kautta monimuotoisuuden pieneneminen.
 

Suomenajokoirien ataksiatestaus käynnistyy syyskuussa / Hannes Lohi 16.7.2009

 

Professori Lohen johtama tutkimusryhmä on tehnyt läpimurron suomenajokoirien pentuiän ataksiaa koskevassa tutkimuksessa ja tunnistanut sairauden aiheuttavan perinnöllisen geenivirheen.  Geenivirhe periytyy peittyvästi eli ataksiapennun molemmat vanhemmat kantavat geenivirhettä perimässään ja sairas pentu perii virheelliset kopiot molemmilta vanhemmiltaan. Vanhempia kutsutaan heterotsygooteiksi, sillä niillä on yksi ehjä ja yksi viallinen kopio geenistä perimässään.  Ataksiapennuilla molemmat kopiot ovat viallisia. Tämä estää normaalin geenistä tuotettavan valkuaisaineen tuotannon pentujen pikkuaivoissa. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat yleensä 2 – 3 kuukauden ikään mennessä. Sairaiden pentujen käynti muuttuu hapuilevaksi, koska sekä tasapainon että liikkeiden hallitsemisessa on vaikeuksia. Sairaus etenee nopeasti ja lopulta myös syöminen käy mahdottomaksi hallitsemattomien pään liikkeiden takia. Ataksia on nopeasti etenevä pikkuaivojen rappeutumiseen liittyvä tappava sairaus ja pennut joudutaan sairauden puhkeamisen jälkeen lopettamaan varsin nopeasti.  Suomenajokoirien ataksiageeni on aiemmin tuntematon geeni ja tutkimme parhaillaan sen mahdollista yhteyttä myös ihmisataksioihin.

 

Onnistunut geenilöytö on mahdollistanut ataksiageenitestin kehittämisen rodulle. Kyseessä on historiallisesti ensimmäinen kotimaiselle rodulle kehitetty geenitesti.  Geenitestin avulla voi helposti ja nopeasti selvittää mitkä koirat kantavat ja siten myös periyttävät ataksiageeniä ja mitkä koirat ovat siitä vapaita.   Geenitestillä voi myös nopeasti varmistaa pennuista mahdollisen ataksiadiagnoosin: jos geenitestin tulos osoittaa homotsygotiaa, pentu tulee sairastumaan ataksiaan.  Geenitestistä on hyötyä näin myös sairauden diagnostiikassa ja se sopii näin myös eläinlääkäreiden käyttöön.

 

Geenitesti toimii jalostuksen apuvälineenä. Tutkimuksen aikana noin 250 sattumanvaraisesti DNA-pankista valitun suomenajokoiran testaus osoittaa, että joka kymmenes koira kantaa perimässään ataksiageeniä. Uuden testi avulla kantajuudet voidaan nyt selvittää ja sen pohjalta suosittaa jalostukseen normaali-normaali ja normaali-kantaja yhdistelmiä.  Näillä yhdistelmillä ataksiaa sairastavia koiria ei synny ja kantajuusfrekvenssi rodussa laskee vuosien saatossa niin, että koko sairaus voidaan jopa hävittää rodusta.  Merkittävää tässä testauksessa on se, että kaikki kantajakoirat voidaan pitää mukana jalostuksessa, mikäli ne vain muilta ominaisuuksiltaan siihen tarkoitukseen sopii. Yhtään linjaa ei tarvitse eikä kannatakaan sulkea. Tämä turvaa puolestaan perinnöllisen monimuotoisuuden säilymistä rodussa. Testin avulla kasvattaja voi testauttaa pennut jo ennen luovutusta ja kertoa vaikkapa pennun luovutuksen yhteydessä pennun kantajuusstatuksen.  Ulkomaan tuontikoirat kannattaa testata ennen kaupan tekoa.

 

Suomenajokoirajärjestön hallitus toivoo mahdollisimman laajaa osallistumista ja on päättänyt suosittaa kaikkien siitokseen käytettävien koirien testaamista, jotta päästään tehokkaasti laskemaan ataksian esiintymistä ja kantajuusfrekvenssiä rodussa.  Ataksiatestin tulokset kirjataan vuosikirjaan samalla tavalla kuin on toimittu aiemmin mm. lonkkadysplasian osalta. 

 

Näytteenottajina toimivat SAJ:n nimeämät Kennelpiirien jalostusneuvojat ja piirikouluttajat, jotka koulutetaan mikrosirun lukemiseen ja poskisolunäytteiden ottamiseen. Näytteen voi otattaa kätevästi koirastaan myös eläinlääkärillä käynnin kuten rokotuksen yhteydessä.  Sekä veri että poskisolunäytteet kelpaavat.  Verinäyte on luotettavampi, sillä poskisolunäytteessä saattaa olla esimerkiksi imeväisten pentujen kohdalla epäpuhtauksia emän nisistä tai muista pentuesisaruksista. Ne saattavat tuoda epätarkkuutta DNA määritykseen. Näytteenotossa pitää olla erityisesti pentujen osalta tarkkana.

 

Kaikki ne omistajat, jotka ovat jo antaneet näytteensä koirastaan tutkimukseen aiemmin, voivat pyytää käytettäväksi kyseistä näytettä eikä omistajan tarvitse ottaa koirastaan uutta näytettä.  Tutkimukseen osallistuminen maksaa näin vaivaansa jo takaisin geenitestin haluaville.

 

Geenitestin tarjoaa Lohen tutkimuslaboratorion yhteyteen perustettu Canigen Ay. Testin voi tilata Genoscoper sivujen kautta: www.genoscoper.com/testivalikoima/koirat/.  Sivuilta löytyvät tilausohjeet ja tilauslomake, joka tulee liittää aina näytteen mukaan allekirjoitettuna.  Testin hinta on 75 €/koira + 5 € posti- ja käsittelykuluja. Yli 5 koiran kertatilauksesta tulee 10% alennus. Testitulokset ja niiden tulkinta postitetaan omistajan ilmoittamaan osoitteeseen.

 

Ataksiatutkimuksen aikana testattiin noin 250 koiraa tutkimuslöydön varmistamiseksi.  Näiden satunnaisesti tutkimukseen valikoituneiden koirien omistajille postitetaan ataksiatestin tulokset pääosin elokuun aikana.

 

Ataksiageenitesti on osoitus menestyksekkäästä koirien geenitutkimuksesta.  Tärkeänä osana onnistumista on rodun harrastajien avoimuus ja aktiivisuus näytteiden toimittamiseen tutkimuksia varten.  Suomenajokoirien osalta tutkimukset jatkuvat mm. sydänvikojen, lymfooman, follikulaaridysplasian ja atopian suhteen. Tarvitaan runsaasti lisää näytteitä näihin projekteihin, jotta saadaan geenitestit aikoinaan myös näille sairauksille. Jos koirasi sairastuu johonkin näistä sairauksista, muista päivittää tieto ryhmälle tai toimita näyte tutkimusryhmälle. Huolehditaan yhdessä suomenajokoiran terveestä tulevaisuudesta.

 

Suomen Ajokoirajärjestö | Uusikatu 57 - 59 | 90120 OULU | Puh. 044 311 0330 | Sähköposti

Webdesign © IT-Parkki