SKLn jalostustieteellisen toimikunnan ohjelma sekä SAJ:n jalostuksen ohjesääntö

sisältävät ohjeen perinnöllisten vikojen sairauksien vastustamisesta. Rodun hyvä

terveys on eräs tärkeimmistä SAJ:n jalostustavoitteista.

Kasvattajan on hyvä omata perustiedot seuraavista vioista ja sairauksista, joilla on

perinnöllistä luonnetta:

• Purentaviat

• Piilokiveksisyys

• Napatyrä

• Kitalakihalkio

• Luomiviat, sisäänpäin ja ulospäin kääntynyt luomi

• Nivelviat, lonkkanivelen kasvuhäiriö, kyynärnivelen kasvuhäiriö, polvinivelen 

        anatomiset viat

• Hännän nikamavika eli häntämutka

• Ataksia

• Perinnölliset ihosairaudet

• Lymfooma l. imusolmukesyöpä

• Sydänviat

• Ajohankauma

• Steriliteetti

Purentaviat

Suomenajokoira kuuluu PITKÄKALLOISIIN eli DOLIKOKEFAALISIIN rotuihin. Normaali purenta on LEIKKAAVA, ts. alaleuan etuhampaiden etureuna koskettaa kevyesti yläleuan etuhampaiden kärjen sisäpintaa.

Virheelliset purennat: ala-, ylä-ja tasapurenta.

Ulkomuotoarvostelun erityisohje: koira saa ”hylkäävän”, mikäli sillä on selvä ala- tai yläpurenta (selvä yläpurenta tarkoittaa, että alahampaat koskettavat selvästi

yläikeniin). Koiran palkintosijaa alentaa tasapurenta tai lievä yläpurenta.

Perinnöllisyys: purentaviat johtuvat todennäköisesti perinnöllisistä seikoista. Lievät

purentaviat ovat POLYGEENISIA, ts. useat geenit vaikuttavat ominaisuuteen.

Purentavikojen systemaattinen vastustaminen rodussa tuskin tällä hetkellä on

tarpeellista; jos esiintyy pentueessa huomattavasti, tällaisia siitosyhdistelmiä on

syytä välttää, samoin läheinen sukusiitos lisää purentavikojen ilmenemistä joissakin suvuissa. Toisinaan leukojen kasvunopeuden vaihtelusta johtuen lievät purentaviat voivat korjaantua pennun kasvaessa.

 Napatyrä

Osittain perinnöllinen. Polygeeninen, ts. useat geenit vaikuttavat ilmenemiseen.

Lähinnä VÄISTYVÄ eli RESESSIIVINEN PERIYTYMINEN = vian ilmenemiseksi pennun saatava ominaisuuteen vaikuttava perintötekijä / perintötekijät molemmilta

vanhemmiltaan (vastakohta VALLITSEVA eli DOMINANTTI periytyminen, ts. vian ilmenemiseksi riittää, kun pentu saa ominaisuuteen vaikuttavat perintötekijät jommalta kummalta vanhemmalta). VAILLINAINEN PENETRANSSI, ts. geenien vaikutus tulee esiin vain tietyssä osassa pennuista.

Ei tällä hetkellä rotuongelma suomenajokoiralla.

Vastustaminen: jos pentuessa useampia napatyriä, tulee välttää yhdistelmän

uusimista. Lievissä ja epävarmoissa tapauksissa tulisi välttää läheistä sukusiitosta.

Napatyrän poistoleikkaus olisi tehtävä riittävän varhain, esim. rokottamisen yhteydessä 3 kk:n iässä.

Kitalaki-, huulihalkio

Johtuu useimmiten ulkoisista tekijöistä sikiökaudella (bakteerimyrkyt, lääkkeet,

virustaudit). Joissakin tapauksissa perinnöllinen taipumus tai emän ns.

MATERNAALINEN VAIKUTUS. Perinnöllinen taipumus tutkimusten mukaan johtuu

PERIMÄN YHDISTELMÄSTÄ, joka ei sellaisenaan siirry jälkeläisiin. Syytä välttää

siitosyhdistelmiä, jotka ovat tuottaneet kitalakihalkioita.

Vastustaminen: narttua, joka on eri pentueissa toistuvasti tuottanut ko. epämuodostumia, ei pitäisi käyttää siitokseen.

Piilokiveksisyys, kryptorkismi

Näyttelysääntöjen mukaan piilokiveksinen koira ei voi osallistua näyttelyyn.

Kivestarkastus voidaan tehdä urokselle rokotuksen yhteydessä 3 kk:n iässä, virallinen tarkastus 6 kk:n iästä alkaen. Koiranäyttelyssä kivestarkastuksen suorittaa ulkomuototuomari.

POLYGEENINEN, ts. usean geenin vaikutus. Joidenkin tutkijoiden mielestä väistyvä l. RESESSIIVISESTI periytyvä. Ilmeisesti suomenajokoiralla suhteellisen harvinainen muihin rotuihin verrattuna.

Vastustaminen: jos sukulinjassa esiintyy piilokiveksisyyttä, tulee sukusiitosta välttää.

Luomiviat

Sisäänpäin kääntynyt luomi = ENTROPIUM

Ulospäin kääntynyt luomi = EKTROPIUM

Sisäänpäin kääntynyt alaluomi aiheuttaa sarveiskalvon jatkuvaa ärsytystä ->

krooniset silmätulehdukset.

Ulospäin kääntynyt alaluomi kerää helposti pölyä, likaa ym. luomentaskuun -> akuutit ja krooniset silmätulehdukset.

ERITYISESTI ALKUSYKSYLLÄ HEINÄN SIEMENET JA -RUUMENET AIHEUTTAVAT KIUSALLISIA TULEHDUKSIA AVOLUOMISEEN SILMÄÄN.

Periytymisen mekanismi POLYGEENINEN, ts. usean geenin vaikutus sekä

INTERMEDIAANINEN, ts. ominaisuus on molemmilta vanhemmilta saatujen geenien YHTEISVAIKUTUKSEN TULOS (koiralla intermediaaninen periytyminen harvinaista). Ei ole rotuongelma suomenajokoiralla.

Vastustaminen: harkintaa siitosvalintaan.

Luomivikoja voidaan korjata tapauksesta riippuen kirurgisesti, joskin huomattavaa on se, että koira, JOLLE ON TEHTY EDELLÄ MAINITUN KALTAINEN ILMIASUUN VAIKUTTAVA LEIKKAUS TMS., El SAA ENÄÄ OSALLISTUA NÄYTTELYYN.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö l. dysplasia

Perinnöllinen häiriö lonkkamaljakon ja reisiluun nivelnastan kehityksessä, jonka

ilmenemiseen ja vian puhkeamiseen ulkoisilla tekijöillä tutkimusten mukaan on

merkitystä.

Lonkkadysplasian merkityksestä rodunjalostuksessa eri roduissa käydään

maailmanlaajuisesti jatkuvaa keskustelua. Huippuasiantuntijoidenkin käsitykset sen

merkityksestä ja periytyvyysasteesta poikkeavat ajoittain toisistaan. SAJ on suoritettuun perusselvitykseen ja saatuihin tuloksiin perustuen päätynyt seuraavaan suositukseen:

1. Kaikki siitokseen käytettävät yksilöt tulee tutkia lonkkadysplasian varalta

2. Lonkkakuvatuille koirille lasketaan ns. lonkkaindeksi, joka ilmoitetaan vuosikirjassa ja tietokannassa koiran rekisterinumeron perässä merkinnällä LI. Lonkkaindeksi muodostuu koiran ja sen lähisukulaisten lonkkakuvaustuloksista ja rodun keskiarvoksi on määritelty lukuarvo 100. Koiran lonkkaindeksi on sitä parempi, mitä enemmän se ylittää lukuarvon 100 ja vastaavasti sitä huonompi, mitä enemmän se alittaa lukuarvon 100. Järjestön suosituksena on, että siitosyhdistelmän yhteenlaskettu lonkkaindeksi tulee olla vähintään 200.

3. Koiraa, joka on saanut lonkkakuvaustuloksen E, ei tule käyttää siitokseen.

Nykyisin vallalla käsitys, että lonkkadysplasian periytymisen mekanismi

POLYGEENINEN (ts. usean geenin vaikutus) ja että ympäristötekijöillä (kasvuolosuhteet, ruokinta ym.) on merkitystä varsinkin sairauden vaikeusasteen ilmenemiselle. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että huonot lonkat eivät voi aiheutua pelkästään epäsuotuisista ympäristötekijöistä vaan taustalla ovat aina myös perintötekijät.

SAJ:N JALOSTUSORGANISAATIO ON PÄÄTYNYT SUOSITTELEMAAN SIITOKSEEN VAIN LONKKAKUVATTUJA KOIRIA. TÄMÄ ON ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ JO PENNUN HANKKIJAN OIKEUSTURVAN KANNALTA, OLKOONKIN, ETTÄ HÄN ITSE VOI TEHDÄ ARVION KUVAUSTULOKSEN MERKITYKSESTÄ.

Kyynärnivelen dysplasia

Kyynärnivelen kasvuhäiriö, joka ilmenee eturaajan tai takaraajan ontumisena ja voi

pitkälle kehittyneenä aiheuttaa pysyvän nivelrikon. On todettu satunnaisesti

suomenajokoiralla, mutta asiantuntijoiden mukaan ei ole vakava haitta rodussa tällä hetkellä.

Polvinivelen anatomiset viat

Tutkijoiden mukaan periytyvät anatomiset heikkoudet polven nivelnastoissa ja

telaurassa sekä nivelkulmissa ovat johtaneet polvinivelvaurioiden lisääntymiseen

roduissa.

Suomenajokoiralla on viime aikana ollut todettavissa polven nivelsiteen vaurioiden

lisääntymistä, joiden syynä ovat mahdollisesti juuri periytyvät anatomiset viat

nivelissä. Perinnöllisyyden selvittäminen vaikeaa. Ensimmäiseksi on pyrittävä

selvittämään polvinivelvammojen esiintyminen rodussa. Polven nivelsidevaurioilla on ilmeinen yhteys takaraajojen heikkoihin nivelkulmauksiin.

Hännän nikamavika

Hännän nikamavikaa pidetään RAPPEUTUMIS- eli DEGENERAATIO -ilmiönä, jossa hännän koukku muodostuu nikaman päiden pyöristyessä.

Arvostellaan ankarasti, koska häntävikoja pidetään osana selkärankavaurioita ja

kontrolloimattomana ne voisivat vähitellen johtaa vian esiintymiseen muualla

selkärangassa.

Periytyminen POLYGEENISTA, RESESSIIVISTÄ, jossa vaillinainen penetranssi.

Esiintymisaste l. ekspressiviteetti suomenajokoiralla lievä - kuitenkin joissakin

sukulinjoissa jopa yleinen.

Vastustaminen: sukusiitoksen välttäminen niissä sukulinjoissa, joissa vikaa esiintyy.

Suomenajokoiran geenitutkimuksen edistyessä on sairauksien lisäksi toivon mukaan mahdollista vastustaa järjestelmällisesti myös perinnöllisiä vikoja kuten esim. hännän nikamavikoja ja purentavikoja.

Ataksia

Katso Hannes Lohen kirjoitus: Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa. Lymfooma eli imusolmukesyöpä

Lymfooma eli imusolmukesyöpä puhkeaa ajokoirilla useimmiten 4-7 -vuotiaina ja johtaa taudin nopean etenemisen vuoksi koiran lopetukseen usein jo muutaman viikon sisällä taudin toteamisesta. Lymfooman puhkeamisen syytä ja sen ominaispiirteitä ajokoirissa ei tunneta mutta olisi tärkeää selvittää, onko sairaus perinnöllinen, jolta se kokemusperäisesti vaikuttaa. Tämä sairaus tuli selvästi esiin mm. suomenajokoirille takavuosina tehdyssä terveyskyselyssä. Sairauden ensimmäiset oireet ovat leuanalusimusolmukkeiden turpoaminen, seuraavassa vaiheessa myös lapojen edessä sekä reisien takaosassa olevien imusolmukkeiden turpoaminen. Syövän edetessä em. imusolmukkeet kasvavat hyvin nopeasti ja koiran yleiskunto romahtaa niin, että koira on ennen pitkää lopetettava.

Lymfooman vastustaminen: katso Hannes Lohen kirjoitus Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa.

Perinnölliset ihosairaudet

ATOPIA l. atooppinen ihottuma

Ajoittain voimakkaasti kutiseva vähitellen paheneva ihottuma, jossa tyypillisiä ihon

muutosalueita ovat päässä silmien ympärys, korvalehdet ja leuanalus ja rungossa

kyljet, nivuset ja raajat.

Atopian oireita voidaan helpottaa lääkehoidolla, mutta pysyvää parannustulosta ei

yleensä valitettavasti saavuteta. Alttius ts. taipumus taudin puhkeamiseen on ilmeisen selvästi perinnöllinen, mitä osoittaa se, että on tavattu pentueita, joissa yli puolet pennuista on sairastunut atopiaan. Nykykäsityksen mukaan atopiassa allergeenit l. yliherkkyyden aiheuttajat tulevat koiraan hengitysteiden kautta sekä suoraan ihon läpi. Maailman johtaviin eläinten ihotautispesialisteihin kuuluva amerikkalainen professori D.W. Scott tutki takavuosina Helsingin eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa viittä iho-oireista suomenajokoiraa ja päätyi atopia taudinmääritykseen.

SAJ:n suorittamassa suomenajokoirien atopiatutkimuksessa todettiin yleisimmäksi

allergeeniksi huonepöly ja pölypunkit, josta syystä koirat oireilevat ympäri vuoden.

Atopiadiagnoosia voidaan varmentaa verestä suoritettavalla yleistestillä sekä ihon

sisäisillä testeillä, jolloin myös oireet aiheuttava allergeeni on usein mahdollista

määrittää. Allergeenin määritykseen perustuvat siedätyshoidot antavat parhaan tuloksen, mutta ovat aikaa viepiä ja melko kalliitakin.

Atopian vastustaminen rodussa on vaikeaa, koska taudinmääritys edelleen viime

kädessä perustuu kliinisiin oireisiin ja taudin kantajien seulomiseksi ei ole toistaiseksi menetelmää. Kuitenkin on ensiarvoisen tärkeää, että koiranomistaja epäillessään atooppista ihottumaa pyrkii selvittämään koiransa ihottuman laadun ja sen osoittautuessa atopiaksi ehdottomasti pidättäytyy käyttämästä koiraansa siitokseen.

Atopian aiheuttamia perintötekijöitä pyritään jatkossa paikallistamaan suomenajokoirien DNA-tutkimuksissa (katso Hannes Lohen kirjoitus: Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa).

Mustan karvatupen kasvuhäiriö eli follikulaaridysplasia

Tyypillisesti hieman vanhemmalla iällä (2 - 4v) ilmaantuva ihosairaus, jossa mustat

karvat alkavat harventua esim. korvalehdissä, selässä, kyljillä. Oireet etenevät

vähitellen ja voivat johtaa koiran lähes kaljuuntumiseen mustan karvoituksen

alueella. Sairauteen ei yleensä liity kutinaa tai muita iho-oireita ja koira voi muuten

hyvin. Joidenkin tietolähteiden mukaan follikkeli dysplasia on DOMINANTISTI ts.

vallitsevasti periytyvä. Tällöin vastustaminen perustuu karvatupen kehityshäiriöistä

kärsivien yksilöiden karsimiseen siitoksesta.

SAJ:n v. 1993 suorittamassa kyselytutkimuksessa erilaiset vaikeat ihottumat olivat

suurin sairausryhmä, joka oli johtanut koiran lopettamiseen sen elämän jossain

vaiheessa. Perinnöllisiä ihosairauksia rodussa kiistatta ilmenee ja niihin tulee suhtautua vakavuudella.

SAJ:llä on parhaillaan käynnissä kartoitustutkimus, jossa kerätään aineistoa rodussa esiintyvästä follikulaaridysplasiasta myöhemmin tehtäviä periytymisselvityksiä varten. Näiden valmistuttua tullaan jäsenistölle antamaan yksilöidymmät ohjeet sairauden vastustamiseksi.

Epäillessään follikulaaridysplasiaa koirassaan koiranomistaja voi kääntyä järjestön

puoleen diagnoosin varmentamiseksi. Yksilöitä, joilla ihottuma osoittautuu mustan

karvan karvatupen kasvuhäiriöksi, ei luonnollisesti tule käyttää siitokseen.

Follikulaaridysplasian perintötekijöitä pyritään selvittämään atopian tavoin suomenajokoirien DNA-tutkimuksissa (katso Hannes Lohen kirjoitus: Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa).

Sydänviat

Suomenajokoiralla esiintyy ajoittain miltei poikkeuksetta lopettamiseen johtavaa

sydänvikaa. Taudin oireet ja kulku ovat hyvin samanlaiset kuin sydänlihaksen

rappeutumiseen johtavassa KARDIOMYOPATIASSA ja alttius jollakin muulla rodulla on todettu perinnölliseksi. Ajokoiran sydänvikojen periytyvyydestä antaa viitteitä myös se, että on tapauksia, joissa alenevassa polvessa on useita yksilöitä menehtynyt kuvatunlaiseen sydänsairauteen.

SAJ:llä on parhaillaan käynnissä suomenajokoirien sydäntautien tutkimusprojekti

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

Sydänviat ovat osana edellä mainittua suomenajokoirien geenitutkimusta (Hannes Lohen kirjoitus).

Ajohankauma l. rintapahka

Ajohankaumaa esiintyy kapea-, syvä- kölirintaisilla koirilla. Tällöin lumihangessa

ajatettaessa iho rintalastan kohdalla ärtyy ja alueelle muodostuu karvaton ihopussi.

Voidaan korjata tietyllä tekniikalla ns. ihonsiirto-leikkauksella, joskin vaiva pyrkii

uusimaan osassa tapauksista. Vastustaminen tiukemmassa syvän ja kölimäisen rinnan ulkomuotoarvostelussa.

Steriliteetti

Hedelmällisyydessä myös perinnölliset seikat mukana. Ankara suhtautuminen

astutuskyvyttömiin uroksiin. Urosten spermatutkimukset siittiöiden elinvoimaisuuden testaamiseksi.

PENNUN LUOVUTUKSEN YHTEYDESSÄ

Kasvattajan luovuttaessa pentua uudelle omistajalle tulee

• pyrkiä toteamaan, että pennun purenta on virheetön ja että pennulla ei esiinny hännän nikamavikaa
• ilmoittaa omistajalle, jos pennulla on napatyrä ja antaa ohjeet vian korjaamiseksi
• valistaa pennunostajaa toimimaan SAJ:n antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti: lonkkakuvaus 15 kk:n iästä alkaen, ataksiatutkimus 3 kk:n iästä alkaen
• antaa uudelle omistajalle ohjeet pennun madottamisesta, rokottamisesta ja ruokinnasta

Lopuksi

• Yksilöt, joilla on vaikeita perinnöllisiä vikoja tai sairauksia, karsiutuvat luonnostaan pois jalostuksesta
• Suomenajokoira on perinnöllisten vikojen ja sairauksien kannalta kohtalaisen terve rotu moniin muihin rotuihin rinnastettaessa
• Tiettyjä perinnöllisiä heikkouksia kuitenkin kiistatta esiintyy ja tämä tulee jokaisen kasvattajan tiedostaa
• Perinnöllisten vikojen ja sairauksien peittely ja vähättely vie pohjan omasta kasvatustyöstä ja vahingoittaa koko rodun terveyttä
• Jatkuva perinnöllisten vikojen ja sairauksien seuranta on välttämätöntä osana rodunjalostusta
• SAJ on käynnistänyt geeniteknologiaan perustuvan suomenajokoirien perinnöllisten sairauksien tutkimuksen. Tähän tulee jokaisen kasvattajan, koiranomistajan ja varsinkin järjestön jalostusorganisaation osallistua mahdollisuuksiensa mukaan.

SAJ, jalostustoimikunta, perinnöllisyys- ja terveysjaos /

Esko Suhonen, e-mail: esko.suhonen@jns.fi